keskiviikko 13. toukokuuta 2015

Diippii shittii

Minulla on paljon henkisen kehityksen tiellä pitkälläkin olevia ystäviä. Olen itsekin tehnyt jo useamman vuoden polkua henkisen kehityksen saralla, ja mitä enemmän syvennyn aiheeseen, sitä enemmän ymmärrän, miten alussa vasta olen. Kuulen jatkuvasti huikean viisaita ihmisiä erilaisten medioiden avulla, ja silmäni avautuvat joka kerralla lisää.

Itsekin puhun työssäni paljon arvoista, ajankäytöstä, uskomuksista, vuorovaikutuksesta, unelmista ja onnellisuudesta. Usein puhun kuitenkin varsin konkreettisella mikrotasolla. Aiheeseen liittyy kuitenkin paljon syvempiäkin tasoja, mutta jollain tavalla olen nyt itse polullani sillä tasolla, että olen valmis laajentamaan kenttääni aidosti vasta vähän. Oma kehitykseni tapahtuu omaan tahtiinsa, ja olen saanut rauhan sen asian kanssa, että minun polkuni on juuri niin pitkä kuin se on.

Kun perusasiat ovat kunnossa, ja oma henkinen ja fyysinen hyvinvointi on jo hyvällä tasolla, saattaa tyytymättömyys silti nostaa päätään. Itse huomaan aika ajoin luisuvani aina vain takaisin tietynlaisen tyytymättömyyden tilan uumeniin. Tämä  tila on sillä tavalla hyvä tila, että silloin yleensä herään (yhä uudelleen ja uudelleen) siihen, että jotain on tehtävä. Minussa on yhä edelleen jotain, mitä en ole huomannut - jotain, mikä estää onnellisuuttani.

Tyytymättömyyden tilassani lähdin tänään kysymään itseltäni muutamia kysymyksiä, joita olen kysynyt jo monesti aikaisemminkin, mutta jälleen kerran niiden kysyminen kirkasti minulle suuntaa elämässäni. Ja sain taas rauhan. Tavoitin onnellisuuteni uudelleen.

Haluan nyt jakaa nämä itselleni asettamani kysymykset myös täällä. Näitä kysymyksiä pohtiessa, voi saada pieniä tai suuria oivalluksia siitä, mihin suuntaan omaa elämää kannattaisi lähteä viemään.

1) Mikä lopulta on tärkeintä? Mitä minä oikeasti haluan, jotta koen eläneeni merkityksellisen elämän? (Tämä kysymys on minulle kaikkein tärkein - ja vastaus tähän kysymykseen on aina sama.)

2) Mistä pidän kiinni? Mistä minun kannattaisi päästää irti?
(Tähän kysymykseen minulla tuli useita, aika yllättäviäkin vastauksia. Näitä asioita päätin työstää heti.)

3) Mitä asioita pusken väkisin elämässäni eteenpäin? (Tähänkin löytyi yllättäviä vastauksia.)

4) Mitä jos minulla olisi kaikki maailman rahat? Miten käyttäisin aikani silloin? (Myös tähän sain taas uusia vastauksia.)

Minulle näihin neljään kysymykseen vastaaminen toi helpotusta. Suuntani on taas kirkas. Tiedän, mistä asioista minun on hyvä luopua ja päästää irti. Tiedän myös, mitä asioita minun kannattaa elämääni lisätä. Usein on kuitenkin niin, että kaikki se, mikä meille lopulta tuo niitä tunteita, joita yleensä elämässämme tavoittelemme (onnellisuus, rakkaus, inspiraatio, vapaus, rauha tms.), on jo saatavilla. Usein on vain omien päätösten takana se, kokeeko toivomiaan tunteita vai ei.

Kiitos Sinulle tekstini lukemisesta. Toivon, että olet löytänyt rauhan.

Rakkaudella

Pauliina Avola

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti