Ota pieni tauko elämästäsi tänään. Pienellä tauolla tarkoitan aivan oikeasti pientä taukoa. Pienen tauon merkitys aina silloin tällöin saattaa olla pelastava tekijä arjen jaksamisen kanssa. Ja nyt en tarkoita sitä vinkkilistaa, jossa pyydän Sinua meditoimaan, urheilemaan tai tekemään toisille hyvää. Tällä tauolla tarkoitan aidosti muutaman minuutin pysähtymistä oman itsesi äärelle. Tuokin sanonta saattaa viitata meditointi -tai mindfulness -harjoituksiin, ja todellisuudessa tarkoittamaani hetkeä todella voidaan kutsua myös meditaatioksi.
Tänä aamuna huomasin työstressin, lasten asioiden ja omien haaveideni olevan hetkellisesti ristiriidassa. Huomasin kehossani jumituksen rintakehässäni, ja se jumitus on minulle merkki siitä, että kauhun tasapaino on taas löytymässä. Mukavien joululomien jälkeinen energia-buusti alkaa loppua, ja arki on ottanut taas mukavan niskalenkin elämästäni.
Töiden määrä tuntuu vyöryvän itseni yli, ja lapsilla tuntuu olevan suuria asioita elämässään, joiden ratkaisemiseen he tarvitsevat minun apuani ja aitoa jakamisen läsnäoloa. Samalla kuitenkin oma intohimoni vetää muualle, vaikka lapset ovatkin tärkein asia elämässäni.
Ahdistuksen ja stressin puristus rintakehässäni onneksi kuitenkin pysäyttää minut miettimään, että tämä tila ei ainakaan ole sitä, mitä itselleni toivon. Niinpä päätin (jälleen kerran) pysähtyä. Sata hommaa odottavat tekijäänsä, ja juuri sillä hetkellä minä päätän pysähtyä. Aluksi se tuntuu todella nurin kuriselta, mutta useamman kerran kun on lyönyt omaa päätään seinään, tiedän, että pysähtyminen on ainoa keinoa minulle päästä yli tästä tunteesta.
Istun hetkeksi sängylleni, ja kysyn itseltäni: "Mikä on olennaista juuri nyt?" Ja jälleen kerran sisäinen viisauteni antaa minulle vastauksen. Tällä kertaa paine sisälläni on kasvanut jo niin suureksi, että vastaus kuuluu: "Selvitä pääsi."
Niinpä istun parin minuutin ajan paikallani, otan kalenterin käteeni ja merkitsen kalenteriini ohjelman, miten selviän kaikista ensi viikon töistä mahdollisimman kivuttomasti ja stressittömästi. Päätän ensi viikon ajaksi luopua tällä hetkellä suurimmasta intohimoni kohteesta. Päätös luopua kaikkein mielenkiintoisimmasta tekemisestä ei aina tunnu mukavalta, eikä se ole pitkällä aikavälillä kannattavaakaan oman hyvinvoinnin kannalta luopua ajankäytöllisesti niistä asioista, jotka saavat oman sydämen laulamaan, niin siitä huolimatta se saattaa joskus vapauttaa. Luopumalla hetkellisesti jostain itselleni tärkeästä, huomaan stressini helpottavan.
Yleensä neuvoni itselle tärkeiden ja intohimoisten asioiden suhteen on täysin päinvastainen, mutta tänään ehdotankin jokaiselle, joka kamppailee oman jaksamisensa kanssa, tekemään välillä toisin. Oman elämän unelmat ja haaveet, sekä sellaisten asioiden tekeminen, mikä on itsessään ilahduttavaa ja tärkeää, ovat onnellisuuden kannalta kiistattoman tärkeitä. Mutta huomaan, että yhtä lailla niistä tiukasti kiinni pitäminen saattaa aiheuttaa todellista stressiä elämään.
Minun pieni pysähtymisen hetkeni neuvoi minua tänään tekemään juuri päin vastoin kuin yleensä opetan, mutta nyt minulla on taas uskomaton rauha sisälläni. Möykky rintakehästäni on kadonnut. Ja tiedän, mihin kaiken energiani tänä viikonloppuna suuntaan. Tämä viikonloppu on lapsille, ja lasten asioille. Ensi viikolla teen ahkerasti ja rennosti työni. Ja seuraavalla viikolla palaan takaisin intohimoni pariin.
Pieni hetki itselle saattaa siis ratkaista useita isojakin kysymyksiä elämässä, mutta ennen kaikkea se voi antaa sisäisen rauhan. Jos siis kaipaat enemmän sisäistä rauhaa elämääsi, niin kokeile pysähtyä hetkeksi oman elämäsi keskelle, ja tee pieniä suunnan muutoksia arkeesi edes hetkellisesti.
Rauhaisaa viikonloppua Sinulle lukijani!
Terkuin
Pauliina Avola
