Onnellisuus on vaarallista linkittää ulkonäköön, kauneuteen ja painonpudotukseen. Jokaisella ihmisellä on syntymäoikeus olla onnellinen ilman, että ansaitsemme sitä mitenkään. Vaikka saavuttaisimme unelmiemme vartalon ja suurimmat unelmamme, ei kerta kaikkiaan mikään asia voi tehdä meitä onnelliseksi ulkoapäin. Se taito löytyy sisältämme, kun olemme valmiita näkemään itsemme jo nyt valmiina ja ehjinä.
Itse uskon, että ihmisyys rakentuu kutakuinkin kolmesta osasta. Nämä osat ovat ulkoinen osa, johon kuuluu esimerkiksi kulttuuri, ihon väri, ulkonäkö, ikä, kasvatus, koulutus, muu sosioekonominen aseman jne. Toinen osa on persoonallisuutemme taso. Ja kolmantena osana ihmisyyttämme on jokin todellinen, 100 % hyvä ja kaunis ihmisyys. Tätä voidaan mielestäni nimittää monella eri tavalla, kuten sielu, korkeampi viisaus, ydin minä tai vaikka pohjantähti. Kun muistamme sen, että emme jatkuvasti samaistuisi näihin ulkoisempiin olemuksiimme, voimme olla aidosti onnellisia. Erityisen vaarallista on juosta onnellisuuden perässä ajatellen, että löydämme sen paremmasta ulkonäöstä ja muilta saamastamme huomiosta. Erityisesti teinityttöjen vanhempien tulisi mielestäni huomioida se, että teemme itsellemme ja jälikasvullemme täysin selväksi sen, että minäkuva ei ole yhtä kuin kehonkuva.
Myöskään terveys ei tee ihmisestä onnellista. Erityisesti Suomessa linkitämme terveyden ja onnellisuuden voimakkaasti yhteen. Tunnen kuitenkin lukuisia täysin terveitä ihmisiä, jotka eivät ole onnellisia. Ja tiedän taas useita vaikeasti sairaita ihmisiä, jotka ovat paljon onnellisempia kuin monet terveet ihmiset ovat. Onnellisuutta ei tulisi siis linkittää mihinkään itsemme ulkopuolella olevaan - ikinä.
Huomioithan
jatkuvasti elämässäsi, että se kuka Sinä olet, ei ole sama asia kuin se, miten
toimit. Moni meistä saattaa toimia tavoilla, jotka eivät ole meille hyväksi tai järkeviä,
mutta ne eivät tee meistä ihmisenä sen parempaa tai huonompaa.
Meillä on paljon vääristymiä ja harha-ajatuksia suhteessa
ruokaan. Näitä ovat esimerkiksi tunnesyöminen ja muihin tarpeisiin syöminen.
Tätä vääristymää lisäävät viitearvot, kuten painoindeksi ja median luoma kuva
siitä, millaisia meidän pitäisi olla. Suurin osa mediassa nähtävissä ihmisistä
eivät ole todellisia. Melkeinpä kaikki mainosten ja lehtien kuvat on käsitelty
jälkeenpäin, ja siten luovat meille harhaista kuvaa siitä, millaisia meidän
”tulisi olla”. On hyvä muistaa myös se, että julkisuuden henkilöille on usein
nykypäivänä tehty monia kauneusleikkauksia ja korjauksia, joten meidän on turha
tavoitella tällaista ihmisvartaloa, jos emme itse halua olla osallisena
kauneusleikkauksissa.
Nykypäivän fitness-ihanne sekoittaa myös kehonkuvaamme,
koska yleensä emme muista sitä, että fitness-tähdet ovat siinä kunnossa, missä
he usein kuvissa ovat, vain muutaman tunnin ajan vuodesta ollessaan
kilpailuissa. Huippurasvaton keho ei siis ole vuodesta toiseen pysyvä tila edes näillä huippu-urheilijoilla, jotka fitness-lajeja treenaavat. Lisäksi fitness-vartalon tavoittelu on suurimmalle osalle ihmisistä epäterveellistä ja jopa tuhoisaa. Vain pieni osa ihmisistä on
varustettu geneettisellä lahjakkuudella kyseiseen lajiin niin, että keho kestää
jatkuvan kovan treenin ja äärimmilleen viedyt super-dieetit. Jos siis
tavoittelet terveellistä ja hyvää oloa, sekä sopusuhtaista kehoa, niin älä hairahdu
näihin harhakuviin.
Onnellisuus siis on jo meissä. Usein olemme onnellisia silloin, kun unohdamme sen, millaiselta näytämme. Usein olemme onnellisia silloin, kun emme samaista itseämme tekoihimme, emmekä ulkoista onnellisuuttamme mihinkään itsemme ulkopuoliseen. Usein olemme onnellisia, kun osaamme hetkeksi tulla sisäisen viisautemme äärelle, emmekä paini egomme, persoonallisuutemme tai ulkoisten roolien ja asioiden kanssa. Miten tähän syvempään minään sitten saa yhteyden?
Läsnäolo on avain. Silloin kun emme pohdiskele menneisyyttä tai tulevaa, voimme olla yhteydessä sisäiseen onnellisuuteemme. Minulle helpoimmat tavat lievittää stressiä ja huomata onnellisuuteni on 1) tietoinen hengitäminen ja 2) olennainen kysymys.
Tietoinen hengittäminen tarkoittaa yksinkertaisuudessaan sitä, että keskitän kaiken huomiokykyni hengittämiseen, ja lasken hengityksiäni 1-10. Tämän harjoituksen teen joka aamu kolme kertaa, ja aikaa se vie 3 minuuttia. Olen kuitenkin koko päivän ajan läsnäolevampi elämssäni. Elämä tapahtuu tässä ja nyt - ei menneessä eikä tulevassa. Me emme koskaan voi hengittää menneessä tai tulevassa, ja juuri siksi hengityksen seuraaminen tai laskeminen on niin tehokas tapa tulla läsnäolevaksi tähän hetkeen ja todelliseen elämäämme.
Olennainen kysymys taas minulle on: "Mikä on oleellista juuri nyt?". Tämä kysymys tuo minut aivan välittömästi läsnäolevaksi tähän hetkeen, ja se lievittää stressiä huikealla tavalla. Sisäinen viisauteni tietää aina, mikä tuohon kysymykseen on oikea vastaus, ja palaan takaisin siihen luonnolliseen 100 % ehjään oloon, joka meissä jokaisessa jatkuvasti on olemassa. Lisäksi tämä kysymys on mielestäni maailman paras priorisoija :). Suosittelen, että kokeilet näitä keinoja edes yhden päivän tai viikon ajan. Minulla ne toimivat. Kokeile, toimivatko ne myös Sinulla?
Ihania syyspäiviä Sinulle!
Valovoimaisin terveisin
Pauliina Avola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti